19. kesäkuuta 2011

Rodos / day 5 - Lindos

Pienenä "varoituksen" sanasena, tämä postaus sisältää sitten huiman määrän kuvia! ;)

Reissumme viides päivä oli ehdottomasti yksi loman suosikeistani, sillä teimme mielenkiintoisen puolenpäivän mittaisen reissun Lindoksen kylään. Lindos on kolmisenkymmentä kilometria Falirakista etelään, ja sinne tehtiin reissuja niin maitse kuin meritse. Edellisen päivän retkisuunnitelmat aamupäivällä kaatuivat huonoihin reissunjärjestäjätoimistoihin, mutta illalla meillä oli onni matkassa, kun löydettiin rannalta eräs matkanjärjestäjä, joka kertoi erittäin selkeesti heillä tarjolla olevista reissuista. Retket keskittyivätkin onneksemme lähinnä kiehtovaan Lindoksen kylään. Lindoksesta ei oltu kuultu ennen Rodokselle tuloa, mutta pian saatiin selville, että sieltä löytyy vanha upea linnoitus, ja pikkuinen Lindoksen kylä oli kuulemma näkemisen arvoinen. Kerrottiinpa meille myös, että eräällä Pink Floydin jäsenellä on kesäasunto kylässä. ;)

Torstaiaamuna olikin tosiaan sitten aikainen herätys, kun piti jo kahdenksan jälkeen lähteä käppäilemään rannalle, mistä meitä tultaisiin noutamaan laivaamme klo 8:45. Pilviä oli taivas täynnä, mutta ilma oli onneksi todella lämpöinen. Mukava sää siispä retkelle, ettei aivan läkähdyttävän kuuma ollut! ;) (Vaikka allekirjoittanut olisikin nauttinut enemmän siitä läkähdyttävästä kuumuudesta kuin pilvistä! ;))

 
 
Venhomme M/S Doukissa

Laivamatka yhteen suuntaan kesti 1,5 tuntia, ja sehän meillä hurahti nopeasti Rodoksen itärannikon upeita maisemia katsellessa. Laivan baarista olisi voinut virvokkeita ja syömistä käydä ostamassa, mutta päätettiin säästää herkuttelu maihin.


Ja maata näkyvissä!


Lindoksen valkoiset rakennukset, pikkuinen hiekkaranta (joka ei kyllä tuossa kuvassa näy) sekä ylvään näköinen akropoliskukkula kohosivat upeaksi näkymäksi jo laivasta katsottuna. Ei oltu aamiaista keretty hotellilla syödä, joten maissa suunnattiinkin heti ensimmäiseen ravintolaan joka pienen hiekkarannan kupeesta löytyi. Ravintolassa oli todella hyvän tuulinen henkilökunta ja loistavaa ruokaa!

 

Tilasin nimittäin ehdottomasti parhaimman makuisen pizzan, mitä koskaan olen maistanut. En tietysti Italiassa ole käynyt kiviuunipizzoja haukkailemassa, mutta uskallan väittää, että kyllä tämä taatusti yhtä herkkua oli! ;)

Järjestettyyn matkaan kuului kolmen tunnin omatoiminen ihmettely Lindoksella, ja tämä olikin meille mieluinen järjestely, kun sai mennä omia aikojaan missä halusi. Ruokailemiselle ei uhrattu aikaa kuin vajaat puoli tuntia, jonka jälkeen lähdimme suuntaamaan kohti akropolista. Reitin olisi voinut taittaa aaseilla viiden euron korvausta vastaan, mutta vaikka kuinka yritin Jonia ylipuhua aasiratsastukseen, jouduin tyytymään apostolin kyytiin.

Lindoksen kylä


Alkumatkasta meillä oli pienoisia ongelmia löytää oikea reitti linnoitukselle, sillä tie oli mutkikas ja aivan tupaten täynnä turistikojuja ja kaupustelijoita. Krääsämyymälöissä parveili niin paljon turisteja matkamuisto-ostoksilla, että ei meinattu löytää ollenkaan sellaista ihmislaumaa, joka olisi taittamassa matkaa akropoliskukkulalle. Melko köykäisien, seiniin piirrettyjen nuolien avulla hahmotettiin kuitenkin oikea reitti kohti korkeuksia, ja päästiin hetkessä linnan porteille.


Noille näköalapaikoille pääsi vielä ilmaiseksi, mutta jos tästä halusi jatkaa sisälle linnoitukseen, pääsi historiallisiin linnan raunioihin nuuskimaan kuudella eurolla. En tajua miksi edes pohdittiin mennäkkö vai eikö mennä! Pienen pohdinnan jälkeen ajateltiin että hitto vie, nyt kun tänne asti on tultu ja kiivetty, niin mennään nyt linnoitukseen katsomaan ihan kunnolla, mitä se pitää muuriensa sisällä. Ja kylläpä olisi harmittanut jos tuota pientä sisäänpääsymaksua ei oltais ruvettu maksamaan! Raunioiden näkeminen oli nimittäin jokaisen sentin arvoinen. Annetaanpa kuvien puhua puolestaan.


Linnoitus ei ollut kovin iso, ja joten alle tunnin tutkimisen ja valokuvailun jälkeen ruvettiin lipumaan jo pois muinaiselta taistelutantereelta. Lähdettiin jo kävellen samaa reittiä alaspäin mistä tultiin, mutta yllättäen Joni heltyikin idealle matkustaa aaseilla alas. Ja kyllähän hää aasiratsastuksen jälkeen totesikin, että ihan tosi mahtavaa oli, eikä pitäisi ikinä vähätellä ja epäröidä tollasissa elämysjutuissa! ;)


Oli kyllä kieltämättä todella jännittävä aasiratsastus, sillä pikkuiset kipittivät sutjakkaasti kapeilla käytävillä turistien lomassa, ja menivätpä ne keposesti jopa portaitakin alas. Jonin ratsasti Hercules-nimisellä aasilla, omani oli nimeltään Mavrulla. Oli kyllä Lindoksen koho kohta ratsastaa noilla. ;)

Aasien päätepysäkki oli niin ylhäältä kuin alhaalta tullessa "keskivaiheella" turistikojujen luona, eli loppumatka linnoitukselle, tai linnoitukselta pois päin tullessa rannalle oli taitettava vielä jalan. Kauppojen ja sokkeloisten kujien lomasta löydettiin taas hädin tuskin reitti alas, mutta onneksi laivan lähtöön oli vielä paljon aikaa, joten sitä eksymisvaraakin oli. Oikea reitti löytyi taas ihan uskomattoman säälittävien "Beach ----->" -opastusten avulla, ja kerettiin jopa hengailemaan ja ihmettelemään rannassa vielä reilu puoli tuontia ennen paluuristeilyä.


Paluumatkalla laiva pysähtyi Tsambika beachilla, jossa olisi voinut laivasta pulahtaa uimaan. Vain muutama retkeläinen uskaltautui uimaan sateisessa (ja jopa hieman koleahkossa) merisäässä. Kuumana hellepäivänä olisin miekin varmasti hyppinyt ihan innoissani yli laidan, mutta pilvinen ilma ja merituuli eivät kyllä houkutelleet pulikoimaan turkoosiin veteen.. Puolen tunnin pysähtymisen jälkeen matka jatkui kohti Falirakia.

 

Ja Kreikassahan monessa paikassa ei saa heittää vessapaperia vessanpönttöön tukkeutumisriskin vuoksi. Onneksi monessakaan meidän koluamassa paikassa ei tätä kieltoa ollut, mutta laivalla kyllä oli. Varoituslappuja oli vessakopit täynnä, ja tuo laivan vessasta löytynyt varoituskyltti oli kyllä ehdottomasti hienoin mitä nähtiin! :D

Puolentoista tunnin kuluttua oltiin sitten taas "kotona" Falirakissa, ja tepasteltiin suoraan hotellille vähän levähtämään ja laittautumaan iltaa varten. Lähdettiin nimittäin illalliselle hotelliamme lähellä olevaan Saint Amoniin.

(Se Saint Amon on muuten juuri tuossa takanani vasemmalla. Pöydät olivat mukavasti ulkosalla, mutta kuitenkin katoksessa poissa sateelta. :))


Jos aamupäivästä syömäni pizza Lindoksessa oli taas yksi loman upeimmista ateriavalinnoista, niin tämä päivällinen oli sitten yksi niistä karmeimmista flopeista. (Ehkä kuvan ilmeestä välittyykin..) Tonnikalapasta kyllä kuulosti listalla hyvälle, mutta oli kyllä karmea pettymys.. Onneksi ei ollut sentään loman viimeinen ateria tuo! :P Aterian jälkeen kipaistiin vielä lähikaupassa, ja siinäpä oli sitten sekin lomapäivä pulkassa.


Loppukevennykseksi päivältä vielä äärimmäisen hämmästynyt hotellikissamme. :D

Jaiks, nää Rodos-postailut lähenee loppuaan! Mulla on nimittäin postailematta enää kaksi hassua päivää lomalta. :(

5 kommenttia:

Henna kirjoitti...

Siistin näköstä tuolla linnoituksessa! Näytät muuten vähän Helena Hellsteniltä noissa pitsan syöntikuvissa :D.

Anonyymi kirjoitti...

heiheihei apua miten ihana toi valkonen shortsihaalari mistä se on :)

juulia kirjoitti...

Mulle jäi traumat, kun joskus pienempänä (taisin olla 13 v) oltiin just tuolla Lindoksella päiväreissulla ja halusin tulla sieltä ylhäältä aasilla. Äiti sitten varmisteli siltä aasinkuljettajalta, että meneehän nää aasit tonne rantaan ("BEACH ? ARE YOU SURE ? TO THE BEACH ?") ja mies vakuutti, että joojoo, tuodaan tyttö rannalle. Muut lähti sitten edeltä ja minä aasin kanssa perässä. Pikku paniikki iski siinä vaiheessa kun ukko siellä keskellä kaikkia kojuja noukkii mut pois sen eläimen kyydistä ja jätti siihen. Luojan kiitos osasin lopulta suunnistaa sieltä pois : D

Megan kirjoitti...

ohhhh my goodness gorgeous pictures girl!!!! and you look beautiful :-) hope you had a fabulous weekend <3

Hanna-Reetta kirjoitti...

Henna: Ja livenä siellä oli tietty siistimpää, harmi kun noista kuvista ei erotu ne aivan huimat korkeudet missä toi linna oli. :/ Mut ei hitto Henna, en todella näytä Hellsteniltä noissa kuvissa!! :D Pöh!

Anonyymi: Shortsihaalari on Hennesiltä. :) Ostin sen tosin viime vuonna Ranskan H&M:ltä, että en tiiä oliko sitä koskaan Suomen putiikeissa. :o

juulia: Voi ei, vähän varmasti hirveetä noin pienenä jäädä sinne yksin keskelle vilskettä! :D Kuin ihmeellä oot osannu sieltä sit pois, mie oisin varmaan ollut aivan totaalipaniikeissa siellä yksin, varsinkin jos olis tapahtunu pienenä. ;D

Megan: Thank youuu 4 ur lovely comment! ^^, <3 Hope u had also a nice weekend - and ofc the whole week!