24. heinäkuuta 2011

minä lähden pohjois-karjalaan

Ja sitten kaikki te, jotka olette tällä hetkellä inttileskiä, tai muuta kautta olette saaneet jo aivan yliannostuksen armeijajutuista, voitte skipata tän postauksen halutessanne ihan suosiolla:D Me nimittäin eilen oltiin käymässä pikkuveljeni kotiväkipäivässä Onttolassa Pohjois-Karjalan prikaatissa, ja ajattelin vähän siitä nyt kertoilla. Tuo reissu olikin mulle ihan ensimmäinen laatuaan, sillä ite en oo ikinä ollut inttileskenä, ja koska mulla ei ole sitä aina haaveilemaani isoveljeä (niiku siitä enää voiskaan haaveilla:D), ei ole perheeseemmekään kuulunu ketään, joka olisi armeijan käyny nyt miun aikana, niin eipä ole missään kotiväkipäivissäkään tullu ravailtua. Tosin tässä parin vuoden aikana on moni samanikäinen kaverini ja sukulaispoika käynyt armeijan, joten on sitä juttua jonkin verran tuostakin palveluksesta tullu kuultua - itseasiassa ehkä enemmänkin ku tarpeeksi!:D


Itellä ei ole koskaan käynyt mielessä ihan tosissaan haluta hakea armeijaan. Oon toki miettiny, että olisihan sen mielenkiintoista kattoo kuin siellä pärjää - vai pärjäiskö - mutta ei miulla koskaan ole ollut minkäänlaista halua oikeasti mennä inttiin. Olin tuosta kotiväkipäivästä kuitenkin tosi innoissani, kun pääsi oikeesti tutustumaan konkreettisesti paikan päälle, näpelöimään kaikkia sotilaspoikien (ja -tyttöjen) tarvitsemia kamppeita, kattoo missä ja miten ne alokkaat asuu, ja vähän kuunnella juttua prikaatin historiasta ja toiminnasta. Ja olihan se nyt hienon näköstä ku reilu 150 alokasta on siellä pukeutunut niin ylvään näköisesti ja tottelee komentoja. Mielenkiintoista!:)


Tervetuliaispuheen jälkeen muodostauduttiin koko joukko kolmeen ryhmään alokkaan sukunimen mukaan, ja kierrettiin sitten omaa tahtia muutamissa keskeisimmissä paikoissa. Me mentiin ensiksi tutkailemaan erilaisia sotilaitten tavaroita, kuten miinoja, aseita, rinkan sisältöä ja radiopuhelimia.

Oisin halunnu mennä tuonne telttaan mut en uskaltanu :(
En vissiin oikein osannu tuota lepoa :D


Seuraavaksi päästiin tutustumaan alokkaitten noihin tupiin ja muihin asuintiloihin. 170 hikisen alokkaan jäljiltä rakennus haisi melko kuvottavalle, ja tuvat olivat tosi kuumia. Kuinkahan ne raukat saavat edes unta niissä oloissa?:D Onneks siellä on päivät niin täynnä tekemistä, että uni varmaan maittaa tuollasistakin pikkuseikoista huolimatta..

Miedän viimeinen "rasti" tai esittely tapahtui sit auditoriassa, missä joku jehu (en todella muista näitä kaikkia mahdollisia kenraalityyppejä) kertoi meille vähän prikaatin historiasta, nykypäivästä ja rajavartioston toiminnasta. Tän jälkeen kokoonnuttiin vielä kentälle katsomaan pientä näytöstä, jonka varmaankin alikessut meille olivat kaavailleet. Saatiin nähdä nimittäin pieni "kohtaus" ns. sodasta, missä vihollinen hyökkää meidän leiriin. Se oli kyllä hauska. :D

(Pojat siellä jalkapalloa menossa pelaamaan;))

Tämän jälkeen odoteltiin alokkaita lomatarkastuksesta, ja sit varmaan Juho huokaisikin isosti helpotuksesta, kun pääsi kahden viikon kiinniolosta kotioloihin.8)

Kovin tuntu olevan tarkkaa moni asia :D

"Jee:DD"


Nyt ootan jo innoissani Juhon valaa, minkä aion kyllä kans mennä n. 5 viikon päästä Ilomantsiin pälyilemään:)

3 kommenttia:

Hjenn kirjoitti...

Ootte kyllä ihan samannäkösiä :)

Henna kirjoitti...

Vähän kiva postaus! En oo itekään koskaan nähny mitään mitä siellä intissä oikeesti on ku ei kukaan lähipiiristä oo siellä käyny nyt. Ja vähänkö Juho on miehistyny!! :O Uudet lasit sillä vissiin??

Piija kirjoitti...

Just olin kans tulossa sanoo et kyl teijät tunnistaa sisaruksiks! :)