Fernando (...ja Alejandro ja Roberto :D)

Iinan, Lauran ja miun ravintolamissio sai eilen jatkoa, kun suuntasimme parin viikon tauon jälkeen ulos syöpöttelemään, ja samalla juhlistamaan Iinan synttäreitä hieman jälkikäteen. Synttärisankarimme sai päättää ruokapaikan, ja päätös olikin enemmän kuin vaan pikkasen miun mieleen. Fernandoon olin halunnut jo pitkän aikaa mennä syömään, sillä olin kovasti kuullut paikasta kehuja. Jännityksellä, sekä kehuttu kanakanttarellipasta mielessä pyörien suunnattiin sitten Mikkelin keskustassa sijaitsevaan Fernandoon.

Ruokalistaa tuli pyöriteltyä kädessä tovi jos toinenkin, sillä listalta löytyi vähintäänkin neljä ateriaa, jotka jokaisen olisin halunnut koemaistaa ennen lopullista päätöstä, niin houkuttelevilta ne kaikki kuulostivat. Aikaisemmin mainittu kanakanttarellipasta, paholaisen porsas, lumitasku (vai mikä lie oli?) porsaanleikettä bearnaisekastikkeella... Kuinka hyvältä voikaan kuulostaa?? Olin myös iloisesti yllättynyt, että pastojen, liharuokien ja pitsojen lisäksi Fernandossa tarjoiltiin TexMexiä. Monipuolinen ja eksoottinen ravintola siispä kyseessä, sillä Fernandon nettisivujen mukaan pihvien, pitsojen ja TexMex-ruokien lisäksi valittavana on myös muiden espanjankielisten alueiden herkkuja, sekä myös venäläisen keittiön valittuja paloja. No, ruokalistaa tarpeeksi hipelöityäni tajusin, että miehän olen ottanut joka ikisellä ravintolakerrallamme jotakin kanapitoista, nytkin vielä viikonloppuna Amarillossa käydessäni otin myös kanapastan, joten totesin, että nyt on kyllä jonkun pihvin vuoro. Tulin valinneeksi tuon kuvan ruokalistan aterian numero 19, porsaanleike bearnaisen. Bearnaisekastiketta en Lauran ja Iinan hämmästykseksi ollut koskaan maistanut, joten jännityksellä odotin, mitältähän L:n ja I:n kuvailema "voikastike" mahtaa maistua. Jep.

No jos viimekertaisessa kiinalaisessamme oli kerrassaan loistava salaattipöytä, niin tämä Fernandon oli kertakaikkiaan ylistettävä! Iso määrä erilaisia ja monipuolisia salaatteja, herkullista patonkia, pari levitevaihtoehtoa.. Latasin salaattilautaseni jo niin täyteen, että ihan pelotti, jääkö possupihville enää tilaa. Nam, ihan mahtavasta salaattipöydästä iso plussa ravintolalle! Tuossa kuvassa muuten vasemmassa alanurkassa näkyy ruoka numero 34, kengurua Fernandon tapaan. Wooot? Pariloitua kengurua? Onko kukaan maistanut sellaista? :D

Ruuat saapuivat melko nopsaan, ja pitihän sitä ennen syömistä häiritä Iinaa vielä ottamaan parit valokuvat meitsistä poseeraamassa päivällisen kanssa. Ruoka ei tuosta valkoiselta lautaselta kovinkaan näy, mutta koittakaa saada joku käsitys miun bearnaisekastikkeesta, jonka alle on haudattu possupihvi. :D Pakko kyllä sanoa tuosta ruoasta, että bearnaisekastikkeeseen olin noin yleisesti melko pettynyt, sillä en pitänyt siitä lainkaan. Ravintolan vikahan se ei ollut, sillä Laura bearnaisekastikkeen rakastajana sai koemaistaa tuota, ja ylisti sitä tietysti erittäin onnistuneeksi bearnaiseksi. No, pihvi kastikkeesta poiskuorittuna oli tosi herkullinen, ja kaveriksi valitut aurajuustoperunat olivat oiva valinta. Muuten oli kyllä tooodella hyvä ruoka, mutta ei kiitos bearnaisekastiketta enää minulle. Ikinä.

Meillä taisi olla joskus ennen lomaa puhetta, että kun Iinan synttäreitä lähetään juhlistamaan ravintolaan, niin syödään ihan kolmen ruokalajin päivällinen ja otetaan hieman viintä. Edellisen illan keittoiluista selvinneinä ne viinit saivat suosiolla jäädä, mutta kolmen ruokalajin ateria tuli kyllä toteutettua. Päätettiin nimittäin tilata jälkiruuaksi vadelmasorbettia mangokastikkeen kera. Tai minä ja Laura tilattiin, Iina tyytyi kahviin. Oioioi mitä herkkua tuokin oli! Mahtavan raikas ja ihana jälkiruoka tuhdille pääruualle. Täytyy kyllä ruveta useammin ottamaan näitä jälkiruokiakin: niille on aina tilaa, vaikka kuinka ähkyyn söisi itsensä. 8)

Laura hallitsi tän sorbetinsyömisfeikkauksen. :D

Jälkiruokakahviinsa selkeesti tyytymätön Iina. :D

Fernando oli mielestäni aivan ehdottomasti mielenkiintoisin paikka missä tähän mennessä ollaan käyty, ja sinne haluan mennä hyvin pian uudestaan maistelemaan muun muassa sitä kanakanttarellipastaa, TexMexejä, pitsoja... Kaikkea! Vitsailtiinkin tyttöjen kanssa, että eiköhän laajenneta tätä ravintolamissiota siten, että käydään keskiviikkoisin aina perinteisesti uusissa ravintoloissa, ja sit otettas viikosta toinen päivä, jolloin käytäs aina Fernandossa tarkoituksenamme kahlata tuo houkutteleva ruokalista kokonaan läpi. :D Tätä me kyllä ei todellakaan meinattu käytännössä toteuttaa, oltas muuten kohta niin kookkaita, ettei mahuttas minkään ravintolan ovesta sisälle.

Fernandosta miulla ei todellakaan ole näin kerran käyneenä ensikertalaisena yhtään mitään pahaa sanottavaa. Ruokalista on todella monipuolinen ja houkutteleva, ihan tulee paniikki mitä siitä herkkumäärästä valitsee. :D Hinnatkin olivat mielestäni ihan kohtuullisia (vaikka tietenkin sisäfileiden hinnat olivat korkealla, mutta missäpä ei olisi), paikka oli erittäin viihtyisä ja melko tilava, ja ruoka oli kyllä todella herkullista - jos tosiaan ei lasketa sitä mun nirsoilemaa lautasellani ollutta aika oleellista osaa, bearnaisea. Suosittelen aivan ehdottomasti, että painelette heti Fernandoon syömään, mikäli Mikkelissä liikutte. Mitä herkkua!

Ensi viikolla sitten taas ravintoloimaan, ja kerettiin jo päättääkkin meidän seuraava paikka. Se on melko pikkuinen paikallinen yritys, mutta siitä saatte kuulla sitten ensi viikolla! ;)

Hanna-Reetta