hiushistoriaa

Kävin viime perjantaina hommaamassa kampaajalla vähän väriä tukkaan pitkästä aikaa, ja olen kyllä taas kerran valtavan tyytyväinen lopputulokseen! Näytän tietysti teillekin lopputuloksen millainen tukasta tällä kertaa tuli, mutta sitä ennen ajattelin vähän muistella, miltä ne miun kutrit ovat vuosien varrella näyttäneet. ;) Tää postaus tulee sisältämään varmaan aivan mielettömän noloja kuvia, joten myötähävetkää vaan aivan vapaasti. :D

Tässä on kuitenkin alkutilanne, josta lähen muistelemaan hiuksiani:

Oon noissa kuvissa joku 16-v angstinen wnb-rokkari, ja olin just saanut työllä ja tuskalla kasvatettua tasapitkän järkyttävän otsatukan pois. Opettelin myös sivujakauksen tekemistä, sillä edelliset 16 vuotta elämästäni, ja varsinkin otsatukan kasvatusvaiheessa olin elänyt tosi nysvän keskijakauksen kanssa, johon vannoin olevani palaamatta enää koskaan. Hiusten värjäyksestä ei ollut tuossa vielä tietoakaan, ja tukka olikin ehkä pisimmillään, paksummillaan, ja hyväkuntoisimmillaan tuossa vaiheessa. Jos haluan nykyään masentaa itteni, niin kaivan vaan näitä 2007 alkuvuoden kuvia esille, ja kysyn itseltäni, miksi ikinä oon menny nuo ihanat pitkät hiukset leikkuuttamaan pois?! Siis noilla olis saanu aikaseksi vaikka mitä!! Nyyh. :'( Niin, ja jos taas ikinä teen sellasen "pahimmat tyylimokat" tai "noloimmat asuni" -postauksen, niin ylemmän kollaasin ruskea v-aukkoinen Hennesin paita yhdistettynä kammottavaan Seppälän punottuun vyöhön (joka tosiaan oli siinä paidan päällä epäimartelevimmassa kohdassa) ja leveälahkeisiin vaaleisiin farkkuihin -asu tulee olemaan siellä hirveimpien asujen kärjessä. Ja älkää ihmeessä kysykö mitä helvettiä teen tuossa alemmassa kuvassa puussa...?! Meillä oli Hennan kanssa tuolloin astetta randomimmat kuvailupaikat. :D

Hiusten värjäämisen alotin melko myöhään, nimittäin vasta joskus 16- tai 17-vuotiaana. Otin silloin tosi radikaalisti ekan kerran vaaleita raitoja hiuksiin. Tätä ennen ainoat värit miun tukassa olivat olleet peräisin joko kreppipaperista tai vappuhiusväreistä. Muutenkin jo hiekanvaaleisiin hiuksiini vaaleat raidat toivat oikeastaan vaan piantä sävyä, eivätkä ne nyt niin kamalan huomattava muutos hiuksiini edes olleet. Jotain tätä luokkaa olivat hiukseni, kun ne ekan kerran "värjäsin":

Muutama raita siellä todella näkyy. :D Sävytin hiuksiani jonkun ehkä kaksi vuotta pelkästään raidoilla, ja noihin aikoihin ehkä radikaaleinta oli, että otin vaaleitten raitojen rinnalle myös tummia kaistaleita. Siis herranjumala!

Myös hirveen radikaalia oli, kun joskus 18-v paikkeilla leikkuutin itselleni sivuotsiksen. Ja se on todella tähänkin mennessä ehkä radikaalein hiusten leikkaus, mitä koskaan oon tehnyt. :D Raidat olivat mulla edelleen se juttu, mutta nyt sain ihan mielettömän uuden lookin tollasella ohuella, melko kamalalla sivuotsiksella:

Rupesin värjäilemään vaaleita raitoja yhä enemmän ja enemmän hiuksiini, ja hups. Kesällä 2009 olinkin sitten aivan täysin blondi! Tää seuraava vaihe olikin sitten ehkä yksi niistä hirveimmistä hiuksieni menneisyydessä, sillä vaalea, erittäin hamppuinen hius teki miusta aivan mielettömän kalpean (ja vieläpä kesällä). Nyt kun kattoo noita toissakesän kuvia, niin tulee kyllä ihan suorilta käsin todettua, että vaalea tukka ei todellakaan sovi mulle yhtään. Joskus tuolloin rupesin myös lyhentämään huonokuntoisia latvoja vaan enemmän ja enemmän, ja tukka lyheni aikamoista haipakkaa.. Tässä jotain järkyttävyyksiä kesältä 2009:

Tätä kuvaa on kyllä hauska kattoo, koska myös Anniina ja Henna ovat nykyään täysin brunetteja, samoin ku miekin oon ollut nyt jonkun puolentoistavuoden ajan.

Enkö mie oikeesti osannut vaan hoitaa hiuksiani oikeilla aineilla, vai miten nuo blondit olivat aina noin hamput?! No, vihdoin sitten kun tein ehkä hiusteni kannalta elämäni järkevimmän päätöksen ihan vuoden 2010 alussa, lupasin itselleni, etten kyllä enää palaa blondeihin hiuksiin. Ainakaan toooooodella pitkään aikaan! Värjäsin nimittäin koko tukan tummaksi. Tumma tukka sai paljon kehuja, ja monet olivatkin kanssani yhtä mieltä siitä, että blondeihin on turha enää palata. :D Tältä näytti ekat bruneni:

Mutta mites toi sivuotsatukka? Ei kyllä taas kerran oo yhtään mistään kotosin, jotenkin näyttää kauheen tönköltä. :D Oon nyt tässä puolentoistavuoden aikana viihtyny brunetissa loistavasti, mutta otan edelleen joka kerta kampaajalla jonkinlaisia sävytysraitoja sekaan: erisävyisiä ruskeita tai vaaleita raitoja/sävytyksiä. En vaan osais yhtään olla täysin yksivärisellä tukalla. Mahtuipa viime syksylle vielä tällänen aivan kamala floppi, jolloin kuontaloni oli päältä ihan blondi ja alhaalta tumma:

Näyttää siltä, että joku olis rikkonu kananmunan mun päähän. Tuokin lookki sai väistyä aika pian, kun muutaman kuukauden päästä tajusin uudelleen, että tuollanen kokonaisvaltainen blondi ei vaan nyt ollut se mun juttuni edelleenkään. Palasin loppuvuodesta takas täysin bruneen, ja tässä on kyllä aika hyvin pysytty:

Tuossa alemmassa kuvassa myös näkyy, miten hirveen lyhyt tukka mulla oli vielä puoli vuotta sitten. Nyyh, kaipaan kauheesti niitä neljän vuoden takaisia pitkiä hiuksiani. :( Sivuotsis pysyi mulla myös tuonne tämän vuoden alkuun asti, kunnes päätin ruveta kasvattamaan sitä pidemmäksi. Aluksi oli tarkoitus kasvattaa vain sen verran, että saisin leikkuutettua "pyöreän" otsiksen (tai miksikä sitä nyt sanotaankin), että sivuilta se olis pitkä, ja keskeltä melko lyhyt. Nyt kuitenkin viimeisin hiushaaveeni oli kasvattaa otsatukka kokonaan (taas kerran) pois, ja ruveta pitämään keskijakausta. Ihailemani näyttelijän, Eva Longorian kuva kädessäni marssin siispä viime perjantaina kampaajalle tätä lopputulosta toivoen:

Ja tällaisen lopputuloksen luottokampaajani sai perjantaina aikaiseksi:

Itse olen ainakin tosi tyytyväinen, ja vaikkeivat nuo sävytysraidat olekaan yhtä selkeät kuin ihanalla Evalla, eikä ohutta tukkaani pysty kerroksittain leikkaamaan kovin järkevästi, oon silti tykästynyt tähän taas hieman erilaiseen lookkiin. :) Nyt vaan pitää totutella uudelleen keskijakaukseen, ja yleensäkin opetella laittamaan hiukset tuollee kivasti. En varmaan joka päivä viihdy edelleenkään keskijakauksessa, mutta onneksi voin taas helposti turvautua sivuotsikseen. 

Onko siellä lukijoissa kenties muita, joiden mielestä tummat hiukset sopii mulle paremmin kuin blondi? :D